EU Visa Policy : A Bastion of Exclusion or Patron of Refugees : The Case of the Humanitarian Visa

Asylum seekers aspiring to find refuge in the territory of the European Union are faced with a myriad of barriers to entry that inhibit or even prevent legal entry into the Union. Among these barriers emerges EU visa policy effectively requiring nationals of all major refugee-producing countries to meet strict visa requirements to lawfully cross the external borders of the Union. As a result many attempt to reach the territory of the Member States irregularly and often in precarious fashion. The EU Visa Code (810/2009/EC) enables Member States to issue visas for humanitarian purposes despite the applicant not fulfilling the prescribed entry requirements under the Schengen acquis. The thesis expounds current visa practices in the Schengen framework and sheds light on the barriers to entry and the notion of the humanitarian visa. The employment of conscious and harmonised visa policy at Union level could facilitate the safe passage of asylum seekers into the European Union as one tool in the toolbox for lowering the migrant death toll.Euroopan unionin alueelle pyrkivät turvapaikanhakijat kohtaavat usein lukuisia luvallista maahantuloa vaikeuttavia esteitä. Eniten pakolaisia tuottavien maiden kansalaiset ovat lähes poikkeuksetta viisumivelvollisia saapuessaan unionin ulkorajoille. Ehdottomien viisumivaatimusten vuoksi yhä useampi kolmannen maan kansalainen turvautuu epäsäännöllisiin ja turvattomiin keinoihin päästäkseen unionin jäsenmaiden alueelle hakeakseen turvapaikkaa. Euroopan unionin viisumisäännöstö (810/2009/EY) mahdollistaa niin sanotun humanitaarisen viisumin eli alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisen, joka voidaan myöntää humanitaarisista syistä, vaikka viisuminhakija ei täyttäisi maahantulon edellytyksiä. Käsittelen tässä tutkielmassa Schengen- jäsenmaiden tämänhetkisiä viisumikäytäntöjä sekä luvallista maahantuloa vaikeuttavia esteitä. Lisäksi tarkastelen humanitaarisen viisumin käyttötapoja sekä mahdollisuuksia helpottaa turvapaikanhakijoiden pääsyä unionin alueelle. Tarkoituksenmukaisen ja yhteensovitetun viisumipolitiikan avulla EU-tasolla voitaisiin vähentää unionin ulkorajoilla kuolevien turvapaikanhakijoiden määrää

Riding the Nordic Wave: The role of the Nordic brand in branding the region's capital cities

In recent decades, the Nordic region has become increasingly interesting in the eyes of the world. It has gained recognition for embodying a set of progressive values and lifestyles that are currently in high demand globally. Nordic cities have become strong representatives of the Nordic brand on the global stage as the megatrend of urbanization has made cities important drivers of economic development and moral thought-leadership. To maintain the high standard of Nordic welfare states, it is essential for the Nordic region, its nations, and cities to be competitive and attractive in the eyes of investors, relocating talent and visitors alike. The purpose of this study is to understand what kind of role(s) the Nordic brand plays in the branding of the Nordic capital cities. To find answers to the research question, the branding practices of the Nordic brand and the city branding strategies and practices of Nordic capital cities are explored. In the theory section of this study, the relevant literature on the relatively young academic field of city branding is reviewed. Furthermore, to understand the ways in which the Nordic brand is actively or passively made us of in the branding of the Nordic capital cities, literature around brand architecture and spillover effects between connected brands is explored. The resulting theoretical framework combines theoretical thinking around place branding, umbrella branding and spillover effects. The study was conducted using abduction as an approach for knowledge creation and thus the theoretical framework was reviewed and iterated throughout the research process. As existing literature around city branding has been deemed insufficient and lacks theoretical and conceptual frameworks, qualitative research that is more exploring in nature suited the needs of this study well. 12 experts and practitioners from two Nordic capital cities were interviewed to gain an understanding on the phenomenon. The empirical evidence gained from the interviews was coded and analyzed using the Gioia method. During the analytical process, 69 first order codes, six second order themes and two overall dimensions were recognized from the research data. The analysis revealed six different roles that the Nordic brand either actively or passively plays in the branding of Nordic capital cities. The roles are: the Connector, the Curator, the Quality Label, the Homogenizer, the Satisficer and the Excluder. Some of these roles are already actively played out in Nordic capital city branding, some are underutilized according to the empirical evidence of the study. The findings suggest that certain roles identified in the relationship between the Nordic brand and the branding efforts of the Nordic capital cities may be perceived as beneficial and could be leveraged for the benefit of the cities, while others may be viewed as detrimental to their city branding efforts. The conclusion of the study summarizes the key findings of the research and the implications it could have in managing the Nordic brand and the Nordic capital city brands. Based on the empirical evidence, the Nordic brand is clearly an asset in the branding of the Nordic capital cities and suggestions on how to maximize the benefits it brings forth and how to mitigate its more harmful spillover effects are presented

Suomalainen huumekuolema 2007 : Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista

Nimekesivulla myös: Nuorisotutkimusverkost

Longitudinal evolution of catheter-related bloodstream infections, kidney function and liver status in a nationwide adult intestinal failure cohort

Objectives The development of intestinal failure-related complications in Finnish adults is unknown. This study aimed to investigate the incidence of catheter-related bloodstream infections (CRBSI), and the longitudinal changes in biochemical liver and kidney tests in a nationwide cohort. Materials and methods The search for Finnish adults with intestinal failure (IF) utilized a survey to Finnish health-care providers (n = 111) with the potential to provide long-term parenteral support (PS) for adult IF. Our nationwide, cross-sectional cohort included all IF patients aged >= 18 years who had received PS for >= 120 d in 2017. Data regarding CRBSI and biochemical liver and kidney tests were collected from patient records at the start of PS up to the latest available measurement in 2017. Results In the nationwide cohort of 52 patients, the CRBSI incidence was 1.35/1000 catheter days. Seventy-three percent of CRBSI in a long-term catheter led to catheter replacement. During a median PS duration of 27.5 (interquartile range [IQR] 11.3-57.3) months, a statistically significant median change occurred in estimated glomerular filtration rate (eGFR; -8.5 ml/min/1.73 m(2), IQR -30-7, p = .005) and alkaline phosphatase (ALP; 26 U/l, IQR -11-95, p = .019). In a multiple regression model for eGFR at data collection, baseline eGFR and age were strong explanatory variables. Conclusions Incidence of CRBSI, but not treatment strategies, in this nationwide adult IF population correspond well to those reported from specialized centers. Decreased kidney function and abnormal liver test results are frequent findings, and even more so over time, emphasizing the importance of regular monitoring.Peer reviewe

Mobiilimenetelmä monipaikkaisen työn tutkimiseen (MobiMe) - Loppuraportti

Monesta paikasta käsin työskentely on yleistynyt mobiiliteknologian ja -sovellusten lisääntymisen myötä. Tämä on merkinnyt monelle työskentelyä päivän ja viikon mittaan vaihtelevissa toimintaympäristöissä, jotka olennaisella tavalla vaikuttavat työn sujumiseen ja seurausvaikutuksiin, kuten koettuun hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Vaihtelevissa työympäristöissä toimintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen on tuskin lainkaan käytettävissä tutkimus- ja analysointimenetelmiä. Mobiilityö on luonteeltaan sellaista, etteivät perinteiset etnografiset menetelmät tai osanottajien varjostaminen ole toimivia. Koska liikkuvan työn käytännöt ovat yleistyneet vasta viime vuosina erityisesti mobiiliteknologian mahdollistamina, kyseisiä ilmiöitä tunnetaan toistaiseksi vielä huonosti. Tässä hankkeessa tutkittiin mobiililaitteiden hyödyntämismahdollisuuksia vaihtelevien toimintaympäristötekijöiden, liikkumisen ja niihin liittyvien tapahtumien automaattisessa tallennuksessa sekä tilanne- ja paikkakohtaisen kokemustiedon raportoinnissa ja analysoinnissa. Kerätyn tiedon avulla on mahdollista eritellä ja tehdä näkyväksi, mitä erityisesti liikkuvan tietotyön harjoittajat ja muut monipaikkaisen työn ammattilaiset tekevät arkipäivän toiminnassaan. Tätä menetelmää voi hyödyntää monipaikkaisen työn tutkimusmenetelmän lisäksi myös yksittäisten työntekijöiden, työyhteisöjen tai työterveyshuollon apuvälineenä työn suunnittelussa. Keskeisenä osana menetelmää on kaksisuuntaisuus, joka motivoi osallistujia antamalla palautetta toiminnastaan.  Käytimme hankkeessa seuraavia menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi: kirjallisuustutkimus, tapaustutkimukset, ohjelmistojen kehitys ja yhtenäistäminen, pilotointi, ja ohjelmistojen benchmark-kokeilut. Näiden perusteella keräsimme tutkimustietoa vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Loimme hankkeessa mobiilin tietotyön konteksteja kuvaavan kehikon Soikkelin ym. (2012) artikkelin pohjalta. Kehikossa luokittelemme mobiilin työn konteksteja sekä niiden piirteiden että kontekstien tunnistamiseen käytettyjen älypuhelimia hyödyntävän tiedonkeruun tapojen perusteella. Käytimme älypuhelimia keräämään kontekstualisoitua dataa työntekijöiden päivittäisistä työtoiminnoista. Tutkimme näin heidän kokemaansa työn imua ja sosio-emotionaalisia toimintoja/aktiviteettejä. Mittasimme laitteilla monipaikkaista työtä tekevien positiivisia ja negatiivisia itsearvioituja tuntemuksia sekä haastavuuden ja pystyvyyden kokemuksia työkontekstissa ja heidän toimintojaan siinä. Tulokset osoittavat, että osallistujien itseraportoimat sijainnit osuvat hyvin yhteen todellisten sijaintien kanssa, jotka tallennettiin laitteella automaattisesti. Tämä tulos tarkoittaa sitä, että on mahdollista kehittää algoritmi tunnistamaan tietyt toimintakontekstit automaattisesti paikkatiedosta

Identifying childhood movement profiles and comparing differences in mathematical skills between clusters : A latent profile analysis

The aims of this study were; 1) to identify different movement profiles in sixth graders, and 2) to investigate if there are differences in their mathematical basic (BasicMath) and problem solving (ProbSol) skills between existing movement profiles. The sample included 461 (223 girls, 238 boys) students with a mean age of 11.27 +/- .32 years from southern and middle Finland. A latent profile analysis (LPA) revealed four movement profiles: "poor movers", "average movers", "skilled movers" and "expert movers". These profiles differed substantially in their motor competence (MC) and health-related fitness (HRF). A multivariate analysis of variance (MANOVA) also revealed that "poor movers" and "average movers" obtained lower results in BasicMath comparing with "skilled movers". The results of this study suggest that cardiorespiratory and muscular fitness, MC and BasicMath are interrelated.Peer reviewe